Tuotteiden vertailu

Voit helposti vertailla kameroiden ominaisuuksia rinnakkain

Kokeile vertailua !

Määräalennukset

Saat määrälennusta jo viidestä kappaleesta.

Ota yhteys ja saat paluupostissa alennuskoodin.

Tilaa alennuskoodi tästä

Kuvanlaatu

Dokumenttikameran kuvanlaadusta voisi kirjoittaa pitkän tarinan. Koetan jäsennellä tähän perusasioita. Markkinoinnissa kerrotaan kaikkien olevan erinomaisia ja loistavia, mistä erot sitten tulevat.

Laadun tarve on tilanteesta riippuvaista

Kun näytetään esimerkiksi läksykirjan kuvaa luokkatilanteessa, tulee tekstistä saada hyvis selvää, sen erottua selkeästi valkoisesta taustastaan niin että se näkyy luokan perälle saakka. Hurjien pikselimäärien sijasta kuvanlaatua saavutetaan ensisijaisesti hyvillä valoilla. Biologian luokassa taas muurahaisen suurentaminen valkokankaalla kaksimertiseksi vaatii enemmän pikseleitä jotta yksityiskohdat erottuvat. Myös kameran linssin laadukkuus alkaa korostua. Katsottaessa vaikka rakennuspiirrustuksia ja teksisiä esineitä, erottelevuus ja linssien hyvä "piirto" korostuu entisestään. Kameran valinta on siis todella kiinni käyttötarkoituksesta eikä turhaakaan kuivanlaatua ole järkeä hankkia.

Kuvanlaadun testaaminen

Kuvanlaadun testaamiseen käytämme itse vanhaa konstia zoomailla setelirahaa. Seuraavasta linkistä näet kuvan vitosen setelistä jonka kuvioinnin jotkut viivat setelin vasemmassa yläreunassa koostuvat tekstistä viivan sijaan. Kun otat oikean setelin, laitat sen kameran alle sen normaalissa käyttövalaistuksessa ja zoomaat setelin yläreunan kuvioon, löydät aaltoilevan kuvion EURO-tekstin. Zoomaa lisää ja katso löytyykö tekstiä myös rakennuksen vaakaviivoista. Tämä testi kertoo jotain erottelusta ja valaistuksen toimivuudesta kunhan laite on sille tarkoitetussa käyttöympäristössä. Mutta vaikka kaikki kuviot eivät vitosesta löytyisikään, se ei tarkoita että kuva olisi huono, vain sitä ettei sitä pidä hankkia sellaiseen tarjoitukseen jossa tarvitaan näin tarkkaa erottelevuutta.
http://www.setelit.com/img/eurosetelit/5euro_b.jpg

Kuvanmuodostus ja kuvakenno

Kuva rakennetaan kamerassa kuvakennossa jossa on tiuhassa kuvakennon valoherkkiä palikoita eli pikseleitä. Jokainen tällainen palikka saa oman arvonsa kuvaa lukiessa, se on jonkun värinen ja jonkun "valoinen". Jos näitä palikoita asetetaan vierekkäin ja alekkain sata kappaletta per sivu ja koetetaan muodostaa niistä kuva apilan lehdestä, tulee siitä valkokankaalla kahden metrin levyiseksi heijastettuna väistämättä vain karkea palikkakasa. Kun näitä palikoita onkin 1920 vaakalinjassa ja 1080 pystysuunnassa, on kuva jo todella paljon tarkempi. Tällöin on kyse niin sanotusta teräväpiirtoresoluutiosta (fullHD).  Erilaisia resolutiovaihtoehtoja on paljon, tämän hetken parasta antia on tuo FullHD joka riittää varmasti todella moneen käyttötarkoitukseen. Kuitenkaan mainittu teräväpiirto ei tee automaattisesti kamerasta loistavaa, muutkin tällä sivulla kirjoitetutu seikat vaikuttavat siihen olennaisesti.

Ja ehkä tärkein seikka resoluutiossa tulee ilmi silloin, kun kuva joko zoomataan tai rajataan lopullisessa käyttötarkoituksessaan. Ajatellaan että luokkakuvassa on 25 lasta ja siitä otetaan kuva fullHD-kameralla. Halutessa rajata yksittäisen lapsen kasvokuva ja käyttää sitä suurempana (tämä on suosikkihomma alakoulussa) jää yhden kasvojen kuvan muodostamiseen ehkä kahdeskymmenesosa koko vaakaruorasta pikselimäärästä, 96 kappaletta vaakaan, 54 pystysuuntaan. Jos tämän kameran resoluutio olisi VGA (640x480) ja siitä kahdeskymmenesosa, pitäisi lapsen kasvokuva muodostaa 32x24 pikselillä. Isossa kuvassa valkokankaalla pikselit näkyisivät jo varmasti.

Digitaalinen zoom kamerassa tarkoittaa samaa asiaa, kuvan rajaamista. Kuva vain leikataan reunoistaan ja loppua venytetään ruutuun suuremmaksi. Siitä syystä emme anna digitaalisen zoomin hurjillekaan arvoille kovin paljoa arvoa.

Linssit

Linssin merkitys kuvanlaadussa on yllättävän suuri. Ongelma tässä on se, ettei sitä voi oikein mitata. Järjestelmäkamera tekee paljon parempaa kuvaa kuin kännykkäkamera vaikka pikseleitä on yhtä monta, tämä johtuu pääosin linssistä. Kun valo kulkee kuvattavasta pinnasta kameran kennoon, se lulkee linssin kautta. Jos linssi on nuppineulanpään kokoinen puristemuovin pala, sen läpi kulkee vähemmän valoa ja värejä kuin monta kertaa suuremmasta aidosta hiotusta lasilinssistä. Myös viivojen piirtyminen suoraan ja geometrisesti oikein, varsinkin reuna-alueilla, on linssin ansiota. Eniten tämä kuitenkin vaikuttaa kuvan valoisuuteen ja värikyläisyyteen.

Valaistus

Jos kuva on tumma, se ei ole hyvä, vaikka siinä olisi geometria kohdallaan ja hurjasti pikseleitä. Tähän vaikuttavat edellä mainittujen asioiden lisäksi kameran omat valot ja käyttötilan valaistus. Hyvät valot kamerassa auttavat paljon, parhaimmillaan ne ovat useasta pisteestä heijastavat, säädettävät ja tehokkaat valot. Yhdestä pisteestä heijastava valo aiheuttaa kiiltävällä paperilla usein pahan heijastumisen ja se pilaa kuvan, siksi kiinteän valon kanssa tarvitaan usein hyvä tilan yleisvalaistus. Näin projektoria varten himmennetyssä luokassa ei usein kuitenkaan ole. Joissakin tapauksissa hyvä apu voi olla yksinkertaisesti pöytävalaisin, mutta on helpompaa valita kamera kunnon valoilla kun sellaisia kuitenkin on.

Liitännät kuvan ulos viemiseksi

Hyvä kuva pitää saada ulos kamerasta, sekään ei ole itsestään selvää. Katso erillinen teksti liitännöistä.

 

 

 

Powered By OpenCart
Dokumenttikamera.fi © 2019